maanantai 11. joulukuuta 2017

Joulukalenteri luukku 11





































































-Nyt lapset kylpyyn! huusi äitihiiri lapsille.

-Saammeko kylpyvaahtoa? Olli kysyi.

-Ja saammeko ottaa kylpyleluja? Antti kysyi toiveikkaana.

-Kyllä vain! äitihiiri hymyili ja patisti lapset saunalle.

Kylvyn jälkeen hiirilapset kerääntyivät vaarin luokse takan ääreen.

Vaari otti suuren satukirjan taas esiin ja katsoi putipuhtaita hiirilapsia, jotka innokkaina odottivat iltasatua.

-Olettepas te puhtoisia, totesi Vaari.

-Minä olen yhtä puhtoinen kuin merenneito! hihkaisi pikku Iida.

-Voimmekin lukea sadun pienestä merenneidosta. Tiesittekös, että sen on kirjoittanut Tanskalainen kirjailija Hans Christian Andersen, joka eli 1800 luvulla. Satu kertoo merenneidosta, joka haluaisi jalat, että pääsisi rakastamansa prinssin luo. Kaikki ei kuitenkaan sujunut ilman ongelmia... mutta kohta kuulette miten sadussa käy.

-Olipa kerran pieni merenneito...

http://iltasatu.org/satu/pieni-merenneito/



sunnuntai 10. joulukuuta 2017

Joulukalenteri luukku 10

















Vaari kampasi pikku Siirin liukkaita hiuksia ja ihmetteli - Kylläpäs sinulla on pitkät hiukset.
-Melkein yhtä pitkät kuin Kultakutrilla! huudahti pikku Siiri.
 - Kultakutrilla oli niin pitkät hiukset, että ne ylettyivät korkeasta linnan tornista alas maahan saakka.  Ja minä aion kasvattaa yhtä pitkät hiukset! Siiri lupasi tomerasti.
Vaari laski kamman pöydälle ja otti satukirjan käteensä.
Hetken päästä hän aloitti sadun korkealle torniin teljetystä pitkähiuksisesta prinsessasta nimeltä Tähkäpää.



lauantai 9. joulukuuta 2017

Joulukalenteri luukku 9

















-Vaari! Minäpä näin, kun Pirkko pussasi tänään Anteroa! Petteri kertoi tohkeissaan Vaarille samalla kun istahti Vaarin syliin.
-Eiii! Ole hiljaa! huusi Pirkko ja punastui korvakarvojaan myöten.
-Niinkö? hymyili Vaari, -saduissakin pussaillaan ja usein suukot purkavat pahat taiat pois. Katsotaanpas löytyykö sopiva suukkosatu... Minulla on yksi sopiva mielessäni,  mutisi Vaari ja pläräsi satukirjaa.
-Luetaanpas tänään Grimmin veljesten satu kauniista prinsessasta, joka suutelee sammakkoa.
-Yääk! Pussaa limaista sammakkoa! Minä en ainakaan pussaisi! sanoi Iida uhmakkaasti.
-No ei se ole limainen, kun siitä tulee se prinssi! tiesi Olga.
Vaari otti mukavan asennon tuolissaan, kohensi lasejaan ja aloitti iltasadun Sammakkoprinssistä.
-Noniin. Olipa kerran...
http://iltasatu.org/satu/sammakkoprinssi/

perjantai 8. joulukuuta 2017

Joulukalenteri luukku 8























Iltapuuro oli juuri syöty ja lapset kiiruhtivat yläkertaan iltasatua kuuntelemaan. Vaari istahti tuoliinsa ja otti satukirjan käteensä. Lapset kinastelevat äänekkäästi.
- Epäreilua! Minulla oli pienempi puuroannos, kuin Ollilla, kitisi Siiri.
- Minulla olikin suurin lautanen, kun olen itsekin suurin! rehvasteli Olli.
- Noh, rauhoittukaapas nyt, Vaari tokaisi napakasti.
Sitten hän tuumiskeli hetken hiljaa.
- Eihän se pienin annos ole välttämättä huonoin vaihtoehto. Luetaanpas tänään vanha kansansatu. Tämä tarina kertoo Kultakutrista, joka löytää metsästä pienen mökin. Hän löytää kolme lautasellista puuroa, kolme nojatuolia ja kolme sänkyä.  Kultakutri kokeilee jokaista kokoa, mutta aina pienin on paras. Lopuksi kultakutri jää nukkumaan pienimpään sänkyyn syötyään pienimmän puuron ja istuttuaan pienimmässä nojatuolissa.



torstai 7. joulukuuta 2017

Joulukalenteri luukku 7

















Petteri pomppi sohvalla ja Antti kiipesi nojatuoliin pomppimaan. Hetken päästä molemmat levittivät kätensä sivuilleen ja hyppäsivät alas pehmeälle matolle.

-Mitäs täällä tapahtuu? kysyi Vaari, joka oli juuri astunut huoneeseen.

-Me lennämme! hihkuivat innoissaan Antti ja Petteri yhteen ääneen.

-Vaari, mikä se satu olikaan, missä se yksi poika osasi lentää? kysyi Petteri ja kiipesi uudelleen sohvalle hypätäkseen taas alas.

Antti kiipesi perässä kovalla tohinalla.

-Tarkoitat varmaan Peter Pania, keksi Vaari.

-Ai mitä kania? kysyi Petteri hihittäen ja levitti kätensä ja hypähti alas.

-Ei kania vaan Pania! sanoi Antti kärsimättömästi.

-Noniin, noniin! rauhoitteli Vaari. - Nyt voisivat lentävät hiiret jo laskeutua ja kuunnella tämän sadun lentävästä pojasta nimeltä Peter Pan. Sadussa seikkailevat myös Helinä-Keiju ja lapset Leena, Jukka ja Mikko. Sadussa lapset lentävät Mikä-Mikä-Maahan! Haluatteko kuulla tämän seikkaulutarinan?

-Joo! huudahtivat lapset innoissaan ja istuivat lattialle kuuntelemaan satua lentävästä pojasta, joka ei halunnut kasvaa aikuiseksi.


keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Joulukalenteri luukku 6
























Vaari heilutti kädessään lippua, jossa oli valkoinen pohja ja sininen risti.

-Tuo on Suomen lippu! huudahti pikku Siiri.

- Ja se nostetaan salkoon, niinkuin pikku Iida kerran! Antti muistutti hilpeänä.

-Mitä!? Mihin salkoon minut on nostettu? kysyi Pikku Iida ihmetellen.

-No ei sinut, vaan Eemelin pikkusiskon Iidan, siis sen metkuilija-Eemelin siinä sadussa! hihitteli Antti.

-Tänään nostetaan lippu salkoon, mutta miksi? Tiedättekös mikä päivä tänään on? kysyi Vaari hiirilapsilta.

-Itsenäisyyspäivä, vastasi Pirkko nopeasti.

-Kyllä. Ja tänä vuonna tämä päivä on erityisen tärkeä, sillä Suomi täyttää 100 vuotta, selitti Vaari.

-Löysin meille täksi illaksi sopivasti sadun Suomen lipusta. Kuunnelkaapa, Vaari sanoi ja aloitti lukemaan juhlallisella äänellä.




tiistai 5. joulukuuta 2017

Sadut heräävät eloon - kaunein jouluikkunamme

Kerhomme somistama Elvina Cafen jouluikkuna herättää sadut eloon. Ikkuna on mukana Turun Kaunein jouluikkuna -kilvassa. Pääset katsomaan kaikki ikkunat ja myös äänestämään  täältä.
Olemme mukana numerolla 1.
  Nalle Puh
 Nils Holgerson

Isoisä lukee satuja - tunnistatko ikkunassa olevat sadut?




                          Hannu ja Kerttukin siellä...


Peppi Pitkätossukin on täällä
                                           Patjonen joukossa lienee ...herne...
                           Keisarin uudet vaatteet
                              Pillipiipari

                                         Aladinin taikalamppu
                                         Liisa ihmemaassa
                                       Frozen Elsa
                                        Muumien joulukuusi
                                          Pikku punahilkka
                                   Kolme karhua
                                Ikkunat on kuvattu ulkoa päin




Käy kurkkimassa, Elvina Cafe sijaitseen Turun kauppatorin likellä, Yliopistonkadulla.
Ja voit jäättä äänesi myös kahvilaan - ja netinkautta  täältä.

Joulukalenteri luukku 5



















-Vaari! Lue meille tänään joku hurjan pelottava satu! pyysi Pirkko. -Vaikka se satu, missä susi syö isoäidin ja kaikki!

-Ei Punahilkka ole pelottava satu ollenkaan! väitti Olli rehvakkaasti. -Pillipiipari se vasta pelottava satu on. Siinä ei edes ole onnellinen loppu! uhosi Olli.

-Ei pillipiiparisatua! nyyhki pikku Siiri ja kiepsahti äkisti vaarin jalkojen juureen ja tarrasi vaarin lahkeesta tiukan otteen.

Vaari silitti pikku Siirin pehmeää turkkia ja sanoi rauhoittavasti: -Ei lueta pillipiiparia. Luetaan satu Punahilkasta.

Vaari otti suuren satukirjan esille ja niin taas alkoi illan satuhetki.





maanantai 4. joulukuuta 2017

Joulukalenteri luukku 4


















-Tänään minä luen teille oman lempisatuni, virkkoi vaari ja avasi suuren ja painavan satukirjan. Hän selasi sivuja eteenpäin, kunnes vihdoin löysi oikean kohdan.


-Tämä satu kertoo teille miten tärkeää on puhua totta, selitti Vaari ja aloitti sadun Pekasta ja Sudesta.


https://www.youtube.com/watch?v=KKfQKwl7kEI



sunnuntai 3. joulukuuta 2017

Joulukalenteri luukku 3
























Vaari istahti tuoliin, joka narahti pehmeästi. Pikku Siiri kiipesi vaarin syliin ja kysyi uteliaana:

-Mikä on vanhin satu minkä tiedät?

-Vanhin satu minkä tiedän... se on  Aisopoksen sepittämä Korppi ja Kettu. Minäpäs luenkin sen teille tänään. Satu on todella vanha, sillä Aisopos oli muinaiskreikkalainen satujen kirjoittaja, joka eli jo noin 600 vuotta ennen ajanlaskumme alkua.  Aisopoksen saduissa on aina jokin opetus. Kuka tietää mikä on tämän sadun opetus?

-Minä muistan, että siinä kettu on ovela ja kehuu korpin lauluääntä ja sitten se korppi laulaa ja pudottaa juustopalan jonka kettu sitten saa syödä, tiesi Antti.

-Kyllä, se on tarinan juoni ja opetuksena on, että ei pidä uskoa imartelijaa, selitti vaari

-Niin... koska sitten se juusto putoaa eikä itse saakaan syödä juustoa, sanoi pikku Siiri tomerana.

Vaari hymyili lempeästi ja aloitti sadun Korpista ja Ketusta.

 

http://iltasatu.org/satu/korppi-ja-kettu/
 


lauantai 2. joulukuuta 2017

Joulukalenteri luukku 2

























Alakerran keittiöstä kuului tuttua kattiloiden kolinaa. Hetken päästä hiiriäiti kurkkasi ovelta ja huikkasi iloisesti:

- Kohta on iltapuuron aika. Tiedättekös muuten jonkin sadun, joka kertoo ruoasta?

Lapset miettivät hetken ja kohta pikku Siiri keksi: -Vaari, lue meille satu piparkakku-ukosta!

-Jaahas, katsotaanpas missä se piparkakkusatu löytyy, Vaari mumisi hiljaa ja pläräsi satukirjaa.

Pikku Siiri ryhtyi malttamattomana kertomaan jo juonta.

-Vaari, se on se satu, missä mummo leipoo piparkakkupojan ja heti kun piparkakkupoika tulee uunista, se lähtee juosten ovesta ulos ja karkaa metsään. Minä en kyllä karkaisi, totesi pikku Siiri ja hiljeni, kun vaari aloitti sadun.

 

http://iltasatu.org/satu/piparkakkupoika/






perjantai 1. joulukuuta 2017

Joulukalenteri luukku 1
























Eräänä talvisena iltana hiirten talossa oli odottava tunnelma. Vaarihiiri valmistautui illan satuhetkeen. Hiirilapset asettuivat kukin omalle paikalleen ja hiljentyivät kuuntelemaan.

Satutuokion jälkeen hiirilapset kömpivät siskonpetiin nukkumaan. Yöllä, unen ollessa syvimmillään, heräsivät  sadut eloon...

Satukirjan sivut rapisivat ja lehteilivät itsekseen. Kuin tuulenvireen heilutellessa, sivu toisensa jälkeen käänsi kylkeään. Vihdoin lehdykät rauhoittuivat ja päättivät hengähtää hetken. Eipä aikaakaan, kun yksi pienenpieni pilkku, keskellä tiuhaan kirjoitettua sivua, lähti kasvattamaan pientä sakaraansa. Se venyi ja alkoi vihertää. Se kasvoi lisää ja lisää ja luikerteli hiljalleen itselleen pituutta, kunnes pääsi nostamaan päätään sivun reunan yli. Sitten se ampaisi korkealle! Se kurotti yhä korkeammalle, kunnes ylettyi pehmeisiin pilvihattaroihin sinisellä taivaalla. Siellä se katseli ympärilleen. Pilvenhattaroiden päällä oli hieno linna. Sitä pieni pilkku ihasteli tyytyväisenä. Sitten se katseli korkeuksista alaspäin ja huomasi kasvaneensa vantterakasi pavuksi. Ihan sitä huimasi ja päässä humisi, niin korkea se oli. Sieltä se katseli uteliaana alaspäin ja huomasi rohkean Jaakon kiipeämässä päättäväisesti varttaan pitkin kohti uskomattomia seikkailuja... Olipa kerran...

http://iltasatu.org/satu/jaakko-ja-pavunvarsi/

https://www.youtube.com/watch?v=NxyFHyLL1qE
 
 

tiistai 28. marraskuuta 2017

Pipariksi meni...

...ainakin joillakin, joillakin taas syntyi mitä upeimpia 1:12 piparitaloja. Teimme kerholla syyskauden viimeisen illan ratoksi piparitaloja.

Kuvassa Ninnan upea karuselli. Huomaattehan, että pylväät ovat muovisen hammastikun varsia!
Taikika oli etukäteen paistettu (kiitos Ninnalle) Fimomassasta. Paksuus noin 1 mm - eli sitä tulee voida leikata ja laittaa vaikka punchiin.
Kaavat tehtiin paikan päällä - kovin isosta talosta ei siis ole kyse. Kun palat oli leikattu, ne liimattiin yhteen (suositeltiin geelimäistä pikaliimaa).
 Eijan talossa on  huolehdittu ilmanvaihtoaukoista.Ne sai piiloon, kun päälle tursotti jonkin nimistä pikasilotetta. Näytää suklaalta! Tässäö fimossa on mukana k a r m u m m a a !
 
Piunchilla saattiin joulukuusia ja bambeja talojen pihalle ja karuselliin.

 Kuvassa Merin talo - huomatkaa, että tuon paksuista pohjaa ei pystynyt työstämään, mutta siitä tuli hyvä pohja talolle ja eläimille.
 Tässä alla noin suunnilleen kaikki muut:
Vasemmalta oikealle: Ninnan talo, karuselli ja toinen taloi
Hopeaan sigtaava on Johannan ja sen vierellä ranskanpastillikattoinen on Katariinan.
Ranskanpastillit tehtiin jollakin pikkiriikkisellä punchilla, jos oikein käsitin.
Näillä mietoksin toivottelemme hyvä joulunodotusta!